Synergiaa sähköverkkoyhteistyöllä

Porin seudulle ja laajemmin Satakuntaan suunnitellaan runsaasti uutta uusiutuvan energian tuotantoa. Tämä tarkoittaa aurinkovoimaa sekä tuulivoimaa maalle ja merelle. Satakuntaan suunnitellaan myös useita uusia, runsaasti sähköä käyttäviä laitoksia, kuten vetytalouden laitoksia ja datakeskuksia. Samaan aikaan suurteollisuus pyrkii irtautumaan fossiilisista energialähteistä ja korvaamaan niitä uusiutuvalla CO2-vapaalla sähköllä. Sähköä käytetään kasvavassa määrin myös lämmöntuotannossa. Kaukolämpöyhtiöt investoivat sähkökattiloihin, lämpöpumppuihin ja -akkuihin.

Sähköverkko murroksessa

Sähkön tuotanto ja kulutus ovat siis molemmat voimakkaassa muutoksessa, mikä lisää tarvetta tarkastella sähköverkon käytettävyyttä, kapasiteettia ja kehittämistarpeita kokonaisuutena. Suunnitteilla olevien investointien mittakaava edellyttää sekä Fingridin kantaverkon että alueellisten sähköverkkoyhtiöiden verkkojen kehittämistä ja vahvistamista. Satakunnassa toimii kymmenkunta alueellista jakeluverkkoyhtiötä.

Uusien voimajohtojen ja sähköasemien rakentaminen on kallista ja aikaa vievää, ja sillä on vaikutuksia myös ympäristöön, maankäyttöön ja asukkaisiin. Siksi sähköverkon kehittämistä tulee suunnitella mahdollisimman hyvän kokonaiskuvan pohjalta. Eri investointihankkeiden väliset synergiamahdollisuudet on hyvä tunnistaa, jotta vältetään tarpeettomat rinnakkaiset ratkaisut. 

Kokonaiskuva sähköntuotannon ja -kulutuksen tarpeista

Pori Grid 2035 -hankkeessa kokonaiskuvaa luodaan tarkastelemalla Porin seudun ja osin myös koko Satakunnan sähköntuotannon ja -kulutuksen kehitystä sekä tulevaisuuden verkkoliityntä- ja verkon kehittämistarpeita. Tarkastelussa huomioidaan myös mahdolliset sähkövarastot. Työtä tehdään yhteistyössä sähköntuottajien, teollisuuden, kuntien sekä kantaverkko- ja jakeluverkkoyhtiöiden kanssa.

Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on kartoitettu Satakunnan nykyistä ja suunnitteilla olevaa puhdasta sähköntuotantoa. Kartoituksessa on tunnistettu 52 uutta tuotantoinvestointia tai -kokonaisuutta. Näistä 17 liittyy tuulivoimaan ja 34 aurinkovoimaan. Lisäksi tarkastelussa on Olkiluodon ydinvoimalaitoksen suunniteltu tehonkorotus. Hankkeita on arvioitu myös niiden kehitysvaiheen ja toteutumisvarmuuden perusteella.

Seuraavassa vaiheessa tuotantohankkeita tarkastellaan entistä tarkemmin suhteessa sähköasemiin, verkkoliityntöihin ja verkon suunniteltuihin vahvistuksiin. Samalla käynnissä on sähkönkulutuksen kehityksen arviointi, jossa tarkastellaan sekä nykyisen teollisuuden tulevia tarpeita että uusia sähköintensiivisiä investointeja.

Verkkovisio vuoteen 2035

Pori Grid 2035 -hankkeen projektipäällikkö Matti Luhtanen korostaa, että tavoitteena ei ole vain laskea tulevia megawatteja.
– Yksittäisen tuotanto- tai kulutushankkeen tarkastelu ei vielä kerro, mitä sähköverkolta kokonaisuutena vaaditaan. Meidän pitää nähdä samassa kuvassa tuotanto, kulutus, sähköasemat, verkkoyhteydet ja niiden kehittämissuunnitelmat. Vasta sen jälkeen voidaan tunnistaa, missä verkkoa todella tarvitaan lisää ja missä eri hankkeiden tarpeita voidaan ratkaista yhdessä, Luhtanen sanoo.

Meidän pitää nähdä samassa kuvassa tuotanto, kulutus, sähköasemat, verkkoyhteydet ja niiden kehittämissuunnitelmat. 

PoriGrid2035-hanke tuottaa vuoteen 2035 ulottuvan verkkovision, joka auttaa tunnistamaan investointihankkeiden ja sähköverkkoyhtiöiden välisiä synergiamahdollisuuksia sekä hahmottamaan ratkaisuja, joilla sähköverkon kehittämistä voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti. Samalla voidaan ottaa sähkölinjojen ympäristö- ja maankäyttövaikutukset paremmin huomioon.

Ulvilan sähköasema on seudulle tärkeä solmukohta

Ulvilan kaupunkisuunnittelun johtaja Juha Virola pitää hanketta tarpeellisena. Kantaverkon Ulvilassa sijaitseva sähköasema on kriittisen tärkeä Porin seudun sähköintensiivisille hankkeille.
– Kaupunki on pyrkinyt yleiskaavoituksessaan turvaamaan sähköaseman sekä siihen liittyvien kantaverkon ja jakeluverkon kehittämismahdollisuudet, Virola kertoo.

– Sähköaseman lähiympäristöön on viimeisen viiden vuoden aikana kohdistunut poikkeuksellisen paljon erilaisia maankäytöllisiä intressejä, joita on pyritty yhteensovittamaan kaavoituksessa, yleisemminkin maankäytön suunnittelussa ja hankkeiden luvituksessa. Sähköasema on tärkeä paitsi Ulvilalle ja Porille, myös laajemmalle Porin kaupunkiseudulle. Ulvilan kaupunki on mielellään mukana yhteistyössä kartoittamassa sen tulevia liityntätarpeita, Virola jatkaa.

Carunan myyntipäällikkö Lassi Vuokko on myös hyvin kiinnostunut hankkeesta ja sen tuloksista. Caruna vastaa sähkönjakelusta muun muassa Ulvilan kaupungin alueella.
– Yhteistyön tiivistäminen verkkoyhtiöiden, kuntien sekä sähköä tarvitsevien ja tuottavien yritysten välillä on erittäin tervetullutta, Vuokko toteaa.