Hukkalämpöä kasvihuoneelle
- Kirjoittanut
- Minna Haavisto
- Julkaistu
Harjavalta olisi sijaintina oivallinen suurellekin ympärivuotiselle kasvihuoneelle, joka lämpiäisi lähes täysin teollisuuden hukkalämmöllä – kestävästi ja kustannustehokkaasti.
Vihannesten viljely pimeässä ja kylmässä Suomen talvessa vaatii paljon sähköä valaistukseen sekä lämpöä kasveille optimaalisen ilmaston ylläpitämiseen. Uusi LED-tekniikkaan perustuva valaistus säästää sähköä, mutta tuottaa samalla aiempaa vähemmän lämpöä, mikä lisää kasvihuoneen lämmitystarvetta. Talviaikana monet Suomessa syötävät vihannekset ja marjat ovat tuontitavaraa, sillä niiden kotimainen kasvihuoneviljely ei ole ollut taloudellisesti kannattavana korkeiden energiakustannusten vuoksi. Tilanne voisi muuttua, jos lämmitykseen voitaisiin hyödyntää muun teollisen toiminnan tuottamaa hukkalämpöä.
Harjavallan Suurteollisuuspuistossa syntyy runsaasti hyödyntämiskelpoista hukkalämpöä. Prizztech Oy selvitti, soveltuisiko se lähistölle sijoittuvan, suurehkon kasvihuoneen ympärivuotiseen lämmittämiseen. Selvityksen toteutti konsulttitoimisto Ramboll. Selvityksessä perehdyttiin hukkalämmön riittävyyteen, siirtomahdollisuuksiin ja taloudelliseen kannattavuuteen, jos hyödyntäjänä olisi Suomen mittapuulla suuri, 10 hehtaarin kasvihuone Sievarin teollisuusalueella. Selvitys osoitti, että Boliden Harjavalta Oy:n rikkihappotehtaalla syntyvä hukkalämpö kykenisi kattamaan kasvihuoneen lämmöntarpeen lähes 90-prosenttisesti. Lisälämpöä tarvittaisiin ainoastaan tehtaan tuotantokatkojen aikana.
Hukkalämmön hyödyntäminen todettiin myös taloudellisesti kannattavaksi, sillä noin 70-asteinen lämpövirta olisi hyödynnettävissä ilman lämpöpumppua. Lämmönsiirtoinfran rakennuskustannukset pysyisivät kohtuullisina, mikä pitäisi siirtohinnan merkittävästi kaukolämmön hintaa matalampana. Lämmön hyödyntäminen toisi kustannussäästöä teollisuuskohteessa, kun lämmön lauhduttamiseen ei tarvitsisi käyttää ylimääräistä energiaa.
Kasvihuone kiertotalous-ekosysteemin keskiössä
Kasvihuoneen ja Suurteollisuuspuiston ympärille voisi muodostua paljon hukkalämmön hyödyntämistäkin laajempi teollinen symbioosi. Kasvihuoneessa syntyy suuria määriä jätteeksi luokiteltavaa kasvibiomassaa, joka voitaisiin jalostaa biokaasulaitoksella energiaksi.
Biokaasusta saatavaa biometaania voitaisiin hyödyntää teollisuuspuistossa polttoaineena ja jalostusprosessin sivutuotteena syntyvää hiilidioksidia puolestaan kasvihuoneen hiilidioksidilannoituksessa.
Tällaisessa kiertotalousekosysteemissä kaikki toimijat hyötyisivät yhteistyöstä.
Hukkalämpöä kasvihuoneelle -selvitys tuotettiin Euroopan Unionin osarahoittamassa Satakunnan biotalouden vahvistaminen ja varmistaminen – BIOVAHVA -hankkeessa. Satakunnan ammattikorkeakoulun koordinoimaa yhteishanketta toteuttavat myös Pyhäjärvi-instituutti sekä Satafood Kehittämisyhdistys.
Selvitysraportti on luettavissa Prizztechin nettisivuilta:
prizz.fi/hukkalampoakasvihuoneelle
LISÄTIETOJA
Minna Haavisto
projektipäällikkö
044 710 5363
minna.haavisto@prizz.fi
Kirjoittajasta
Minna Haavisto
Minna Haavisto toimii projektipäällikkönä Prizztechin Vihreän kasvun tiimissä. Hän työskentelee hankkeissaan satakuntalaisen teollisuuden toimintaedellytysten kehittämiseksi energiaan, kiertotalouteen ja ympäristöasioihin liittyen. Minna on koulutukseltaan tekniikan tohtori.